RSS-linkki
Kokousasiat:https://hslfi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Hallitus
Esityslista 24.03.2026/Asianro 24
Vuoden 2025 tilinpäätöksen hyväksyminen
298/02.02.02.00/2025 Vuoden 2025 tilinpäätös
Hallitus 24.03.2026
Esittelijä | Vs. toimitusjohtaja Vesa Silfver |
Valmistelija | Johtaja Jussi M. Saarinen, jussi.m.saarinen@hsl.fi |
Tilinpäätös vuodelta 2025
Kuntalain 113 §:n mukaan kuntayhtymän hallituksen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastuksen jälkeen tilinpäätös on saatettava yhtymäkokouksen käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. HSL:n perussopimuksen 11 §:n (uudessa perussopimuksessa 10 §) mukaan tilinpäätöksestä päätetään viimeistään toukokuun loppuun mennessä pidettävässä yhtymäkokouksessa.
Toimintakertomus on olennainen osa tilinpäätöstä. Kuntalain 115 §:n mukaan siinä tulee esittää selvitys hyväksyttyjen toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät ilmene taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia tietoja ovat muun muassa arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja niiden keskeisistä johtopäätöksistä.
Toimintakertomukseen sisältyy myös esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.
Tuloslaskelma
Tuotot
Toimintatuottoja kertyi yhteensä 925,8 miljoonaa euroa, 15,6 miljoonaa euroa alle talousarviotavoitteen (-1,7 %).
Lipputuloja kertyi yhteensä 389,8 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 18,2 miljoonalla eurolla (-4,5 %). Matkustajamäärät kasvoivat 5,5 % edellisvuodesta, ja kasvu oli nopeampaa kuin sekä alueen väestönkasvu että HSL-alueen pitkäaikainen keskimääräinen väestönkasvu (+1,1 %). Nousumäärät jäivät kuitenkin asetetun tavoitteen alle. Kehitykseen vaikuttivat erityisesti etätyön yleistyminen sekä työmaiden aiheuttamat häiriöt – merkittävimpänä Pitkäsillan remontti. Lisäksi taloudellinen tilanne on ohjannut matkustajia siirtymään normihintaisista tuotteista edullisempiin vaihtoehtoihin, kuten säästölippuun, sarjalippuun ja opiskelijalippuihin. Tämä kasvattaa nousuja, mutta ei tuota lipputuloja samassa suhteessa.
Kunnat rahoittavat HSL:n toiminnan kuntaosuuksina siltä osin kuin menoja ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla. Laskutetut kuntaosuudet olivat yhteensä muutetun talousarvion mukaiset 506,4 miljoonaa euroa, ja niillä katettiin 53,0 % toimintakuluista.
Tukia ja avustuksia kertyi yhteensä 4,9 miljoonaa euroa. Näistä 4,4 miljoonaa euroa on suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuen osuus, ja 0,5 miljoonaa euroa muita tukia ja avustuksia.
Muut toimintatuotot olivat yhteensä 24,7 miljoonaa euroa. Ne koostuvat pääosin tarkastusmaksutuloista. mediamyynnin tuloista sekä liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteiden ja taukotilojen vuokrista. Tarkastusmaksutuloja kertyi 8,0 miljoonaa euroa, ja niistä kirjattiin 2,9 miljoonan euron luottotappiovaraus. Muihin tuottoihin sisältyy myös 6,5 miljoonan euron kirjanpidollinen oikaisu matkakorttien arvoon siirryttäessä uuteen lippujärjestelmään.
Kulut
Toimintakuluja kertyi yhteensä 955,8 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 8,7 miljoonalla eurolla (-0,9 %). Toimintakuluista 913,3 miljoonaa euroa (95,6 %) muodostui palvelujen ostoista.
Joukkoliikenteen operointikustannukset olivat yhteensä 625,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa 65,5 prosenttia HSL:n toimintakuluista. Operointikustannukset kasvoivat 34,7 miljoonaa euroa (5,9 %) edellisvuoteen verrattuna, mutta alittivat talousarvion 7,8 miljoonalla eurolla (-1,2 %).
Bussiliikenne on suurin operointikulujen kokonaisuus, 57,7 prosenttia kaikista operointikustannuksista. Vuonna 2025 sen kustannukset olivat 361,0 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarvion 8,6 miljoonalla eurolla (2,4 %). Ylitys johtui pääosin liikennöitsijöiden indeksisopimusten muutoksista aiheutuneista lisäkustannuksista. Junaliikenteen kustannukset olivat 102,0 miljoonaa euroa ja ylittivät talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla (0,4 %). Suurin ero johtui lippujen yhteiskäyttöisyydestä maksettavan korvauksen ennakoitua suuremmasta määrästä. Metroliikenteen kustannukset olivat 59,7 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 5,5 miljoonalla eurolla (-8,4 %). Säästöt syntyivät erityisesti alemmista suoritekorvauksista sekä Sammalvuoren varikosta maksettavien korvausten jäämisestä ennakoitua pienemmiksi. Raitioliikenteen kustannukset olivat 76,5 miljoonaa euroa, 8,8 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän (-10,3 %). Säästöjä saavutettiin erityisesti alempien suoritekorvausten sekä Ruskeasuon varikon ennakoitua pienempien kustannusten ansiosta. Pikaraitioliikenteen kustannukset olivat 21,2 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 1,8 miljoonalla eurolla (-7,7 %). Vaunujen ja varikoiden kustannukset jäivät arvioitua alhaisemmiksi. Lauttaliikenteen kustannukset olivat 5,1 miljoonaa euroa ja alittivat talousarvion 0,8 miljoonalla eurolla. Arvioitua pienemmät kustannukset johtuivat erityisesti maltillisemmista polttoaine- ja huoltomenoista.
Jäsenkunnat ilmoittavat vuosittain HSL:lle infralaskutuksensa kustannukset. Kustannuksiin sisältyy 50 prosenttia pääoman poistoista, joille lasketaan 5 prosentin korko sekä infran hallinto- ja ylläpitokulut täysimääräisesti. Joukkoliikenneinfrasta maksettavat käyttöoikeuskorvaukset olivat yhteensä 239,0 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarvion 2,8 miljoonalla eurolla (1,2 %). Helsingille maksettavan infrakorvauksen ylitys käsiteltiin yhtymäkokouksessa 25.11.2025 (§ 13) infrakorvaussopimusten mukaisena talousarvion ylityksenä. Infrakorvaukseen hyväksytty talousarviomuutos ei vaikuttanut talousarvion hyväksyttyihin sitoviin eriin. Jäsenkunnille maksettavien infrakorvausten lisäksi HSL ostaa Leppävaarassa ja Eirassa sijaitsevien sähköbussien latausinfran palvelut.
Muita toimintakuluja kuin operointi- ja infrakustannuksia toteutui 91,2 miljoonaa euroa, ja ne alittivat talousarvion 3,6 miljoonalla eurolla (-3,8 %).
Muut palveluostot olivat yhteensä 48,8 miljoonaa euroa, mikä on 3,4 miljoonaa euroa (-6,6 %) talousarviota vähemmän. Ulkopuolelta ostettuihin, omaa osaamista täydentäviin asiantuntijapalveluihin käytettiin 5,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa oli varauduttu.
Henkilöstökuluja toteutui 31,5 miljoonaa euroa, ja ne alittivat talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla (-3,9 %). Talousarviossa oli varauduttu 456 henkilön palkkakuluihin, kun vuoden lopussa palveluksessa oli 442 henkilöä.
Vuokrakuluja toteutui talousarvion mukaisesti 6,1 miljoonaa euroa. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintaan käytettiin 1,0 miljoonaa euroa ja muihin kuluihin 3,8 miljoonaa euroa. Muut kulut sisältävät 2,9 miljoonan euron luottotappiovarauksen vuoden 2025 tarkastusmaksutuloista.
Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena muodostui 30,0 miljoonan euron alijäämäinen toimintakate.
Rahoituksen nettotuotoksi muodostui 1,1 miljoonaa euroa, kun talousarviossa odotettiin 1,7 miljoonan euron nettotuottoja. Erotus johtuu pääosin maksuliiketilien korkotuotoista, joita kertyi talousarvioon verrattuna vähemmän. Kassavarat ovat pienentyneet arvioitua nopeammin, koska tulotavoitteet jäivät talousarviosta.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 kassavaroja oli sijoitettuna 34,0 miljoonaa euroa Dansken korkorahastoon ja 10,0 miljoonaa euroa Hypoteekkiyhdistyksen määräaikaiselle talletustilille.
Rahoituksen tunnuslukujen perusteella HSL:n maksuvalmius oli edelleen hyvällä tasolla, vaikka laski 29,4 päivää edellisvuodesta. Kassan riittävyys oli 21,6 päivää (edellinen tilinpäätös 51,0 päivää). Maksuvalmiussuhde, eli Quick Ratio, heikkeni edellisvuodesta ja oli 1,04, mitä yleisesti pidetään vielä hyvänä tasona.
Suunnitelmapoistot olivat yhteensä 17,2 miljoonaa euroa ja ylittivät talousarvion 0,2 miljoonalla eurolla (1,3 %).
Tilikauden tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen on 46,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarviossa oli varauduttu 38,4 miljoonan euron alijäämään. Alijäämä esitetään kirjattavaksi edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.
Vuoden 2025 investointimenot olivat yhteensä 23,2 miljoonaa euroa, mikä on 3,8 miljoonaa euroa (-14,2 %) talousarviota vähemmän. Investointeihin kirjattiin valtion rahoitusosuuksia 1,4 miljoonaa euroa, jolloin nettoinvestointimenot olivat 21,8 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma oli 164,3 miljoonaa euroa, ja se pieneni edellisvuodesta 58,7 miljoonalla eurolla.
HSL:n peruspääoma 31.12.2025 oli 9,6 miljoonaa euroa ja pysyi edellisvuosien tasolla. Kun tilikauden 46,1 miljoonan euron alijäämä kirjataan edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille, oma pääoma on tilinpäätöksessä 31,5 miljoonaa euroa.
Talousarvion sitovat erät ja niiden toteutuminen
Hyväksyessään 26.11.2024 (§ 12) HSL:n vuoden 2025 talousarvion yhtymäkokous päätti, että sitovia määrärahoja talousarviossa ovat toimintakulut ja investointimenot ja sitova tuloarvio kuntaosuudet yhteensä.
Talousarvion sitovat erät ja niiden toteutuminen:
| TA2025 | Tilinpäätös 2025 | ERO TA2025/TP2025 | |
Toimintamenot | 965 000 000 € | 955 798 206 € | -9 201 794 | -1,0 % |
Investointimenot | 27 000 000 € | 23 165 897 € | -3 834 103 | -14,2 % |
Kuntaosuudet | 506 439 000 € | 506 439 000 € | 0 | 0,0 % |
Laskutetut kuntaosuudet toteutuivat talousarvion mukaisina. Toimintakulut jäivät 9,2 miljoonaa euroa (-1,0 %) alle talousarvion sitovan erän ja investointimenot 3,8 miljoonaa euroa (-14,2 %) alle talousarvion sitovasta erästä.
Yhtymäkokous päätti hyväksyessään toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2027 myös, että HSL maksaa vuonna 2025 kuntakohtaiselle peruspääomaosuudelle 1,5 prosentin koron PKS-omistajaohjauksen tavoitteiden mukaisesti. Peruspääomalle maksettava korko on huomioitu tilinpäätöksessä.
Ehdotus
Hallitus päättää
a) ehdottaa yhtymäkokoukselle, että tilikauden alijäämä, 46 072 562,91 euroa kirjataan edellisten vuosien yli-/alijäämätilille; sekä
b) hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saattaa tilinpäätöksen tarkastuksen ja tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen yhtymäkokouksen käsiteltäväksi.
Päätös
Liitteet Tilinpäätös 2025