RSS-linkki
Kokousasiat:https://hslfi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Hallitus
Esityslista 21.04.2026/Asianro 44
Lausunto Keravan yleiskaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
91/10.02.02/2026 Keravan yleiskaava 2050
Hallitus 21.04.2026
Esittelijä | Vs. toimitusjohtaja Vesa Silfver |
Valmistelija | Johtaja Johanna Wallin, etunimi.sukunimi@hsl.fi |
Keravan kaupunki pyytää lausuntoa Keravan yleiskaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 24.4.2026 mennessä.
Vaiheyleiskaavan materiaalit löytyvät ao. verkkosivun kautta: https://www.kerava.fi/hankkeet/keravan-yleiskaava-2050/ .
Yleiskaava 2050 on Keravan pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma, joka ohjaa kaupunkisuunnittelua vuoteen 2050. Se määrittää maankäytön periaatteet sekä ohjaa asumisen, palvelujen, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittumista ja yhteensovittamista sekä asemakaavoitusta. Uusi yleiskaava korvaa edellisen, vuonna 2019 lainvoiman saaneen yleiskaavan. Kaavan on tavoite valmistua vuonna 2028.
Suunnittelualue kattaa koko Keravan kaupungin alueen eli noin 31 km2. Vuonna 2025 alueella asui noin 38 000 henkilöä.
Yleiskaavan yhtenä tavoitteena on sijoittaa uudet asuinalueet nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen, joka on HSL:n näkökulmasta kannatettava tavoite tukien MAL-tavoitteita. Kasvun ohjaamisessa hyödynnetään maankäytön ensisijaista kehittämisvyöhykettä, jolle seudullisena tavoitteena on ohjata vähintään 95 % seudun tulevasta asuntotuotannosta. Keravan kaupungin alueesta huomattava osa sijoittuu ensisijaiselle kehittämisvyöhykkeelle.
Uuden asuinrakentamisen sijoittuminen ensisijaiselle kehittämisvyöhykkeelle mahdollistaa tehokkaan ja houkuttelevan joukkoliikenteen järjestämisen kustannustehokkaasti. Asuinrakentamisen lisäksi olisi toivottavaa, että myös uudet työpaikka-alueet sijoittautuisivat jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen.
Junaliikenteen lisääminen Helsingin seudulla edellyttää uutta kalustoa, ja ne puolestaan edellyttävät uusia lähijunaliikenteen varikoita. MAL-sopimukseen vuonna 2024 kirjatut kolme varikkoa ovat edellytys myös uusien ratahankkeiden mahdollistamalle junamäärän kasvattamiselle vapauttamalla kapasiteettia kuormitetulta Helsinki–Pasila-väliltä.
Jäspilän varikon paikka on Keravalla jo huomioitu kaavoituksessa. HSL painottaa, että yleiskaavoituksessa sekä Lentoradan suunnittelussa tulee vielä varmistaa varikon toimintaedellytykset.
Kerava–Nikkilä-radan liikennöintisuunnitelman päivitystä tehdään parhaillaan HSL:n vetämänä yhdessä Keravan, Sipoon ja Väyläviraston kanssa tarkoituksena laatia tarvittavat selvitykset ratasuunnitelman laatimiseksi välille Kerava–Nikkilä. Toteutuessaan ratayhteys voisi mahdollistaa myös Keravalla Ahjon seisakkeen, mikäli seisakkeen vaikutuspiirissä on riittävästi asukkaita ja seisake soveltuu toteutettavaan liikennöintimalliin. Siksi yleiskaavassa kannattaa varautua tiivistämään Ahjon alueen asutusta.
Keravan asema on seudullisesti merkittävä (seudullisuusluokka A) ja erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella oleva liityntäpysäköintialue, jossa liityntäpysäköinnistä saatava hyöty jakaantuu monelle eri taholle.
Keravan aseman liityntäpysäköintihanke oli jo vuoden 2020 MAL-sopimuksen toimenpidelistalla. Helsingin seudun vuosien 2024–2035 MAL-sopimuksessa on kirjattu Keravan aseman liityntäpysäköinnistä, että valtio varautuu Keravan aseman liityntäpysäköinnin valtionosuuden rahoittamiseen 4,6 miljoonalla eurolla osana Helsinki–Riihimäki 2. vaiheen valtuutta. Hanke toteutetaan Helsingin seudun liityntäpysäköinnin kustannusjakoperiaatteiden mukaisesti. Hankkeen toteutuksesta vastaa Keravan kaupunki.
Asema-alueen asemakaavoittamisen ollessa loppuvaiheessa HSL toivoo, että liityntäpysäköintihankkeessa päästään sopimukseen, joka johtaa edelleen hankkeen toteutukseen.
Ehdotus
Hallitus päättää antaa liitteen mukaisen lausunnon.
Päätös
Liitteet Lausunto Keravan yleiskaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta